Lämmitysjärjestelmät ja ilmanvaihto

Hyvä ilmanvaihto parantaa asumismukavuutta ja takaa terveellisen sisäilman. Talon ilmanvaihtojärjestelmä poistaa asumisesta syntyvät epäpuhtaudet ilmasta ja tuo korvausilmaksi suodatettua ja esilämmitettyä ulkoilmaa.

Energiatehokkaan kodin ratkaisut:

  • Vaihda ilmanvaihtokoneen suodattimet säännöllisesti
  • Säädä ilmanvaihdon tehoa rakennuksen käyttörytmin mukaan
  • Huolehdi poistoilman lämmön talteenotosta ja säästät energiaa jopa 30 %
  • Tehokas lämmön talteenotto vähentää myös viileän, vedolta tuntuvan korvausilman tarvetta.

Mitoita oikein

Tehokas ja huomiota herättämättä toimiva ilmanvaihto on yksi hyvän talon keskeisistä ominaisuuksista ja sisäilman laadun tärkein tekijä. Valittu ilmanvaihtomenetelmä vaikuttaa ratkaisevasti rakennuksen asumisviihtyvyyteen ja energiankulutukseen. LVI-suunnittelija varmistaa, että se on talon kokoon ja asukkaiden tarpeisiin nähden riittävä.

Oleskelutilojen ilman tulee vaihtua kerran kahdessa tunnissa. Ilmanvaihto on mitoitettava tarpeeksi suureksi eikä ilmanvaihtokanavien ja -koneiden koosta pidä tinkiä. Energiaa säästetään liittämällä järjestelmään lämmön talteenotto.

Ilmanvaihtojärjestelmän oikea mitoitus ja laitteiston valinta ovat erityisen tärkeitä matalaenergia- ja passiivitaloissa. Niihin on valittava laite, joka on suunniteltu toimimaan nimenomauuan matalaenergiarakennuksessa.

Jos talossa on tulisija tai useampia, ilmanvaihtolaitteiston tulee tulisijaa sytytettäessä pystyä mukautumaan tilanteeseen ja muuttamaan painetasapainoa talon sisällä.

Ilmanvaihtojärjestelmä uuteen taloon

Useimpiin uusiin omakotitaloihin asennetaan koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihtojärjestelmä, jossa on lämmöntalteentto. Tuloilma otetaan sisään omalla puhaltimellaan ja levitetään huonetiloihin erillisen kanaviston kautta. Kojeeseen kuuluvat tulo- ja poistoilmapuhaltimet, lämmöntalteenotto, suodattimet sekä yleensä myös tuloilman lämmitin. Järjestelmään voidaan liittää haluttaessa myös kesäaikainen jäähdytys. Joissain tapauksissa järjestelmää voi ajastaa ja ohjata myös etänä.

Ilmanvaihtokoneen ja tuloilmaventtiilien suodattimilla on suuri merkitys kodin sisäilman puhtauteen. Ilmanvaihtokoneiden suodatus on yleensä kaksiosainen. Karkeasuodattimella suodatetaan suurimmat ilman epäpuhtaudet jo ennen kuin ne joutuvat laitteeseen. Laitteen hienosuodatin puhdistaa myös haitallisia pienhiukkasia.

Passiivitaloa voidaan lämmittää ilmanvaihtolämmityksellä, joka tuo lämmön huonetiloihin ilmanvaihdon tuloilman avulla. Laitteiden lämmöntalteenoton vuosihyötysuhteet ovat parhaimmillaan yli 75 prosenttia.

Vanhan talon ilmanvaihto kuntoon

Vanhan rakennuksen kunnostamisen yhteydessä on kiinnitettävä erityistä huomiota toimivan ilmanvaihdon suunnitteluun.

Viime vuosisadan alkupuolella rakennetuissa taloissa ei ollut varsinaista ilmanvaihtoa. Jos ikkunat ja ovet olivat kiinni, korvausilmaa saatiin erilaisten rakojen kautta. Tiiviiksi kuunnostettu vanha rakennus ei enää kierrätä ilmaa normaalilla tavalla, asumismukavuus laskee ja kosteusvaurioiden riski kasvaa. Suunnitteluvaiheessa kannattaa keskustella iv-suunnittelijan ja hyvin vanhojen talojen kohdalla myös perinnerakentamisen asiantuntijan kanssa. Julkisivuremontin yhteydessä taloon asennetaan ainakin raitisilmaventtiilit.

-1970 luku
Aina 1970-luvulle saakka pientaloissa yleisin ilmanvaihtotapa oli painovoimainen ilmanvaihto. Se perustuu lämpötilan ja tuulen aiheuttamiin paine-eroihin sisä- ja ulkoilman välillä. Ilmanvaihdon ilmavirrat vaihtelevat kuitenkin sääolosuhteiden mukaan: kylmällä säällä ilmanvaihto on suurimmillaan ja lämpimällä säällä usein riittämätön. Ruoanlaitto vaatii usein erillisen ja suoran poistoilmaratkaisun.

Kunnostamattomissa taloissa korvaavaa ilmaa tulee usein hatarien rakenteiden läpi. Kun rakennuksen tiiveyttä parannetaan ja esimerkiksi asennetaan uudet ikkunat, korvausilmaa ei ehkä enää saada riittävästi. Kunnostusvaiheessa ilmanvaihto on suunniteltava uudestaan. Uusissa ikkunoissa voi olla korvausilmaventtiilit.

-1970-1980-luku
Monissa tämän aikakauden taloissa on koneellinen poistoilmanvaihto. Siinä käytetty ilma poistetaan puhaltimen avulla ja korvausilma otetaan ulkoilmaventtiilien tai ikkunarakojen kautta. Ongelmana on huono energiatehokkuus ja varsinkin pakkassäässä kuiva sisäilma sekä vedontunne.

Rakenteiden tiiveyttä parannettaessa korvausilman määrä voi jäädä riittämättömäksi. Uusissa ikkunoissa voi olla tuloilmakanavat. Myös ulkoilmaventtiilien sijaintiin kannattaa kiinnittää huomiota.

1990-2000-luku
Monissa tämän aikakauden taloissa on jo koneellinen ilmanvaihto ja lämmöntalteenotto. Talossa saattaa olla ilmanvaihtojärjestelmään integroitu poistoilmalämpöpumppu. LTO:n teho ei aina vastaa nykystandardeja, joten esimerkiksi laajemman energiaremontin yhteydessä kannattaa selvittää uusimismahdollisuudet.

Suodattimet ja kanavat puhtaaksi

Paraskaan koneellinen ilmanvaihto ei toimi hyvin, mikäli sen säädöt eivät ole kunnossa, suodatinta ei vaihdeta tai kanavistoa puhdisteta säännöllisesti.
Ilmanvaihtolaitteiston suodattimet on tarkistettava ja vaihdettava säännöllisesti.

Kaupunkialueilla sopiva vaihtoväli on yleensä 3-6 kuukautta. Poistoventtiilit tulee puhdistaa normaalien suursiivousten yhteydessä. Poistokanaviston puhdistuksen voivat suorittaa esimerkiksi nuohoojat.

Järjestelmän likaantuminen haittaa myös ilmanvaihtolaitteiston normaalia toimintaa. Ilma kulkee huonosti likaisessa kanavistossa, rakennuksen painesuhteet muuttuvat ja lämmöntalteenoton hyötysuhde laskee.

LÄHDETIEDOT:

Lähteet: Motiva Oy, Pientalorakentamisen kehittämiskeskus
Teksti: Dakota Lavento

Kodin energiankäytöstä lämmitykseen kuluu jopa puolet. Lämmitysjärjestelmä on kodin sydän. Jotta se toimisi parhaalla tavalla, lämmönjakotavan on oltava tehokas ja talon rakenteen tiivis.

Energiatehokkaan kodin lämmitys:

  • Huolehdi lämmitysjärjestelmän säädöistä
  • Mitoita lämmitysjärjestelmä oikein
  • Vaihda vanhat patteritermostaatit uusiiin
  • Täydennä järjestelmää esim. ilmalämpöpumpuilla, aurinkopaneeleilla tai tulisijoilla
  • Pudota huonelämpötilaa

Lämmitysjärjestelmissä runsaasti vaihtoehtoja

Kerrostaloasujalle lämmitys tulee usein annettuna, mutta uutta taloa rakennettaessa ja vanhaa saneerattaessa valittavana on monia erilaisia vaihtoehtoja.

Kaukolämpö on vaivaton ja ympäristöystävällinen lämmitysmuoto. Erillistä lämminvesivaraajaa ei tarvita.

Maalämpöpumput hyödyntävät maaperän pintakerrokseen tai vesistöihin sitoutunutta aurinkoenergiaa. Ilma-vesilämpöpumppu ottaa lämmitysenergiaa ulkoilmasta. Kumpikin siirtää lämmön vesikiertoiseen lämmitysjärjestelmään ja käyttöveden lämmitykseen. Poistoilmalämpöpumppu ottaa lämmitysenergiaa talosta poistettavasta ilmastaj a siirtää sen tuloilmaan, lämpimään käyttöveteen tai vesikiertoiseen lämmitysjärjestelmään. Se huolehtii talon huonetilojen lämmityksen lisäksi ilmanvaihdosta.

Puukattiloissa käytetään polttoaineina pilkkeitä, halkoja ja haketta, pellettikattioloissa puolestaan puupellettejä. Kattilan kehittämä lämpö varastoidaan varaajaan. Erilaisissa hybridijärjestelmissä voidaan vaihtelevasti käyttää eri lämmitysmuotoja, kuten puukattilaa tai aurinkoenergiaa.

Integroidulla järjestelmällä tarkoitetaan yleensä passiivitalojen erittäin tehokkaalla lämmöntalteenotolla varustettuun ilmanvaihtokoneeseen liitettyä lämmitystä ja jäähdytystä. Tarvittava lisälämpö voidaan hoitaa laitteeseen liitetyllä lämmityspatterilla tai esimerkiksi lämpöpumpulla, aurinkolämpökeräimillä tai tulisijalla ja siihen liitetyllä savukaasukerääjällä. Järjestelmään voidaan liittää myös kesäaikainen jäähdytys.

Uuden talon lämmitysratkaisut

Uuden talon lämmitysjärjestelmä kannattaa suunnitella siten, että tilojen lämmitystä voidaan ohjata erikseen. Vesikiertoinen lämmönjakojärjestelmä mahdollistaa lämmitystavan vaihtamisen myös tulevaisuudessa.

Hankinta- ja käyttökustannusten lisäksi lämmitysjärjestelmän valinnassa on kiinnitettävä huomiota ympäristöystävällisyyteen, käytön vaivattomuuteen sekä myös tuleviin energiakustannuksiin.

Vuonna 2012 voimaan astuvien rakentamisen energiatehokkuusvaatimusten myötä rakentajia ohjataan valitsemaan ympäristöystävällisiä energiamuotoja. Lämmitysjärjestelmä saattaa tulevaisuudessa vaikuttaa mm. kiinteistöjen verotukseen.

Pääsääntöisesti lämmitysjärjestelmän suuret investointikustannukset merkitsevät edullisia käyttökustannuksia ja edullinen investointi kalliita käyttökustannuksia. Maalämpö, ilma-vesilämpöpumput, pelletit ja aurinkoenergia ovat käyttökustannuksiltaan edullisia, ympäristöystävällisiä vaihtoehtoja. Monilla paikkakunnilla on mahdollisuus ottaa käyttöön vaivaton ja ympäristöystävällinen kaukolämpö.

Vanhan talon lämmitysremontti

Vanhan talon lämmitysjärjestelmä voidaan uudistaa kokonaan, esimerkiksi kun vanha öljylämmitysjärjestelmä tulee vaihtoikään ja sen tilalle hankitaan maalämpö. Myös suorasähkölämmitystaloudessa lämmitysjärjestelmä voidaan vaihtaa, mutta silloin myös lämmönjakotapa joudutaan uusimaan. Lämmitysjärjestelmäremontin suunnittelee LVI-suunnittelija.

Ennen 1990-lukua suomalaiset pientalot lämmitettiin puukattiloilla, öljyllä tai suoralla sähköllä. Harvinaisempia olivat varaavat sähkölämmityskattilat ja maalämpö. Öljykattilan kohdalla uusimista kannattaa harkita jo 20 vuoden kuluttua ja polttimien vaihtoikä on 10-15 vuotta. Uusi öljylämmitysjärjestelmä saattaa kuluttaa vanhaan verrattuna kolmanneksen vähemmän öljyä.

Kattilaa uusittaessa voidaan harkita myös useamman lämmitystavan yhdistävää hybridivaraajaa.

Suorasähkölämmitysjärjestelmällä ei ole suoranaista parasta ennen -päivämäärää. Uudet sähkölämmittimet kuitenkin kuluttavat vanhoihin verrattuna vähemmän energiaa ja ylläpitävät tasaisemman huoneenlämmön: voit säästää jopa 20-30 prosenttia lämmitysenergiasta. Uusien patteritermostaattien avulla vuotuiset lämmityskustannukset voivat pienentyä jopa kahdeksan prosenttia.

Lisälämmitysjärjestelmät kaikkiin taloihin

Vanhat talon lämmitysjärjestelmän energiatehokkuutta voidaan kasvattaa merkittävästi ottamalla käyttöön lisälämmitysjärjestelmiä. Myös uutta rakentavan kannattaa pohtia, voidaanko ostoenergian määrää ja lämmityskustannuksia pienentää täydentävällä lämmitysjärjestelmällä.

Puuta polttava varaava tulisija on sähkökatkosten aikana ainut toimiva lämmitysjärjestelmä ja se voi tuottaa jopa kolmasosan normitalon lämmitystarpeesta. Nopeita ja tehokkaita ovat myös kamiina, kevyttakka tai kiertoilmatakka. Pellettitakat puolestaan polttavat pellettejä ja kierrättävät huoneilmaa lämmönvaihtimensa läpi.

Ilmalämpöpumpulla voidaan tuottaa 30-40 prosenttia huonetilojen lämmitysenergiasta. Myös aurinkolämpöpaneelit ovat varteenotettava vaihtoehto.

Pudota lämpötilaa

Huonelämpötilan pudottaminen kahdella asteella säästää noin 10 prosenttia lämmitysenergiakuluissa. Suosituslämpötila asuintiloissa on +20-22 astetta ja makuuhuoneissa +18-20 astetta. Varastoissa ja autotalleissa riittää +12 ja +5 astetta.

Lisätietoa: http://www.motiva.fi/rakentaminen/lammitysjarjestelman_valinta

LÄHDETIEDOT:

Lähteet: Motiva Oy, Pientalorakentamisen kehittämiskeskus
Teksti: Dakota Lavento